Aah, sunnuntai, se päivistä kaikkein ristiriitaisin. On vapaapäivä, voit tehdä tai olla tekemättä ja koko ajan takaraivossa piilee totuus "huomenna töihin".
Tämä sunnuntai ei ole sen erilaisempi, paitsi että jostain nurkan takaa iski pienimuotoinen masennus. Syyn siihen tiedänkin, mutten sitä viitsi tähän sen koommin avata. Ulkona paistaa aurinko, mutta jostain kumman syystä se ei kovinkaan paljoa mieltä tällä hetkellä piristä.
Kävin eilen taas keikalla katsomassa emo-bändejä. Mikään ei voita sitä fiilistä kun katsoo muutamaa sataa kirkuvaa teiniä fiilistelemässä bändiä jonka laulaja huutaa kurkku suorana mikkiin. Muhun vetoaa enempi puhdas laulu ja ne melodiat.
Viime viikonloppuna taas oli aivan erilainen meno. Silloin kaverin kanssa katsomassa Turisasta Tavastialla. Ero näiden kahden välillä on kuin yöllä ja päivällä, paitsi että mosh pittejä ja circle pittejä esiintyy molemmissa. Mutta sitä en vaan edelleenkään ymmärrä, että miksi Turisas käyttää venäläisiä melodioita biiseissään?
Kevät on taas täynnä kaikenlaista tapahtumaa, tai no, ei nyt ihan täynnä, mutta kyllä sieltä jotain löytyy. Maaliskuun lopulla olisi Helsinki-ink Kaapelilla ja huhtikuussa American Car Show Messukeskuksessa. Seuraava must see-keikka on vasta kesäkuun alussa kun August Burns Red tulee Suomeen. Ovat kehuneet paljon, joten pakko sitä mennä katsomaan.
Ja niin, on sunnuntai ja hieman masentaa edelleen. Pitäiskö lähteä salille purkamaan sitä pois..? Onpas yksinäinen olo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti